Kameravalmistajat ovat optimoineet kameroiden automaattitarkennuksen niin, että se sopii lähes kaikkiin kohteisiin
Siksi voikin kuulostaa oudolta, että joskus kannattaa käyttää niinkin vanhanaikaista tekniikkaa kuin manuaalista tarkennusta.
Automaattitarkennus on yleensä nopea ja tarkka, joten muotokuvien, maisemien, toiminnan ja monien muiden kuvien ottaminen on todella helppoa. On kuitenkin tilanteita, joissa automaattitarkennus ei riitä, ja oikean terävyyden saamiseksi joutuu joitakin kuvia varten tarkentamaan käsin.
Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi toimintakuvauksessa, jossa tarkennus säädetään etukäteen johonkin paikkaan odottamaan ohi ajavaa pyöräilijää. Joissakin tilanteissa tarkennusmoottori voi olla liian äänekäs tai tarkennuksen on oltava kuvasta toiseen täsmälleen samassa kohdassa HDR- tai panoraamakuvia kuvattaessa.
Taustalla oleva tekniikka
Kuvaaminen manuaalisesti tarkentaen on todella helppoa, ja sen voi hyvin aloittaa jo nyt käytössä olevilla objektiiveilla.
Joissakin objektiiveissa on MF-AF-painike, joka kytkee manuaalisen tarkennuksen ja automaattitarkennuksen päälle tai pois, mutta myös kameran valikossa on mahdollisuus vaihtaa näiden kahden menetelmän välillä.
Vain käsin tarkennettavilla objektiiveilla voidaan aina kääntää tarkennusrengasta niin, että tarkennuspiste siirtyy lähemmän tai kauemmas.
Kuvattava kohde on usein 5–10 metrin päässä kamerasta, joten tällä alueella tarkentamista kannattaa harjoitella etukäteen.
Jos taas kuvaat makrokuvia, voit asettaa objektiivin manuaalisesti lähimmälle tarkennusetäisyydelle ja tarkentaa sen jälkeen siirtämällä kameraa lähemmäs kohdetta tai kauemmas siitä.
