Tekoäly on koko ajan kiinteämpi osa jokapäiväistä elämäämme, tehden monista asioista vaivattomampia. Tekoäly on luonnollisesti käytössä myös kameroissa ja kuvankäsittelyohjelmissa.
Automaattiset toiminnot ja prosessit ovat tehneet valokuvaamisesta helpompaa jo vuosikausien ajan. Jo silloin, kun tietokoneita ryhdyttiin käyttämään kameroiden apuna 1970-luvulla, suoritin teki alkeellisia laskelmia valotuksesta. Jos kuvan keskellä oli voimakas valonlähde ja useimmat muut sävyt olivat lämpimiä, kohde oli todennäköisesti auringonlasku, ja kuva valotettiin sen mukaan.
Toimintoja on sen jälkeen parannettu niin, että monia eri tietoja yhdistämällä ratkaistaan hämmästyttävän lyhyessä ajassa se, mistä kuvauskohteesta on kyse, ja kameran asetukset säädetään sen mukaan.
TILAA UUTISKIRJE
Me annamme ajattelemisen aihetta joka päivä – suoraan sähköpostiisi.
Oikea valotus kohteen tyypin mukaan
Useimmat nykyaikaiset järjestelmäkamerat ovat niin älykkäitä, että ne voivat määrittää kohteen valotusmittarin ja automaattitarkennuksen tietojen perusteella. Tekoälyn hyödyntämät tiedot voivat koskea esimerkiksi liikettä, kirkkautta, värisävyjä, kasvoja, keinovalojen välkettä, etäisyyttä ja kontrastia.
Näiden tietojen perusteella kamera tunnistaa kohteen tyypin. Sen jälkeen kamera säätää valkotasapainon, automaattitarkennuksen, valon optimoinnin, valotuksen ja kuvan tyylin niin, että valotus on ihanteellinen kyseiseen kuvauskohteeseen.
Siksi täysautomaattisista kuvausohjelmista on tullut erittäin hyviä ihanteellisen kuvan taltioimisessa. Tämä käy selväksi erityisesti uusimmilla älypuhelimilla kuvatessa, sillä esimerkiksi automaattiset HDR-toiminnot tuottavat upeita yksityiskohtia sekä varjoihin että huippuvaloihin.
Valotus ei tietenkään ole omissa käsissä, kun kaikki päätökset jätetään kameran automatiikalle. Kiivastahtisessa kuvaamisessa se on kuitenkin nykyään ratkaisu, jonka voi hyväksyä.
Äärimmäisen älykäs automaattitarkennus
Nykyaikaiset järjestelmäkamerat käyttävät tekoälyä automaattitarkennuksen ihanteelliseen säätämiseen. Canon EOS R7:n ja OM SYSTEM Olympus OM-1:n kaltaisten kameroiden automaattitarkennus voidaan säätää sopimaan tiettyihin kuvauskohteisiin, kuten kasvoihin, lintuihin tai autoihin. Automaattitarkennus reagoi silloin älykkäästi ja esimerkiksi vaihtaa tarkennuksen koko autosta ajovaloihin, kun auto on riittävän lähellä.
Samalla tavoin automaattitarkennus siirtyy muotokuvauksessa kasvoista silmiin. Nikonin lippulaiva Z 9:lle ei tarvitse määrittää edes kuvauskohteen tyyppiä, sillä kamera voi itse arvioida ja valita oikean tarkennuksen. Kuvaaminen ei voisi olla helpompaa.
Ohjelmat tekevät kuvankäsittelyn puolestasi
Myös kuvankäsittelyssä tekoäly on kehittynyt valtavasti. Esimerkiksi Lightroomin ja Photoshopin kaltaiset ohjelmat voivat itse löytää pääkohteen ja lisätä siihen maskin, jos haluat tehdä tiettyjä säätöjä. Ohjelmat pystyvät itse havaitsemaan missä kohtaa kuvaa taivas on, ja siitä on hyötyä, jos haluat korvata sen osan kuvasta jollakin dramaattisemmalla.
Skylum Luminar AI:n kaltaisessa ohjelmassa käytetään tekoälyä, jota hyödynnetään kaikkialla ohjelmassa. Voit vain tuoda kuvan ohjelmaan ja pyytää Luminar AI:ta korjaamaan sen automaattisesti yhdellä hiiren napsautuksella. Ohjelma analysoi sekä kohteen että valotuksen. Tuhansista kuvista tallennettujen tietojen perusteella ohjelma voi selvittää, mitä hyvän kuvan saaminen tietystä kohteesta vaatii.