vedellä täytetty ilmapallo räjähtää
© Jeppe Vestergaard Jensen / Digikuva

Pysäytä liike videon avulla

Monella kameralla käyvät konstit vähiin, kun yritetään vangita silmänräpäyksessä ohi menevä sekunnin murto-osa. Me kerromme, miten nopeinkin kohde pysäytetään videon avulla.

keskiviikko 21. elokuuta 2019 teksti Jeppe Vestergaard Jensen

Joskus liike on niin nopeaa, että silmä ei yksinkertaisesti pysy mukana.

Monella kameralla käyvät konstit vähiin, kun yritetään vangita silmänräpäyksessä ohi menevä sekunnin murto-osa.

Onneksi on olemassa menetelmä, joka kiertää tavallisen kameran tyypilliset rajoitukset, kun halutaan tallentaa salamannopeita liikkeitä. 

Video pysäyttää liikkeen

Monet nykykamerat pystyvät ottamaan jopa 20 kuvaa sekunnissa. Se yleensä riittää oikean hetken taltioimiseen nopeissakin tilanteissa.

Videota käyttämällä päästään vieläkin nopeampaan kuvataajuuteen.

Ensin kamera kytketään videokuvaukselle ja sitten valitaan videon laatu. 

Sillä on näet suuri merkitys lopputuloksen kannalta.

> Lue myös: 7 kamerassa piilevää salaisuutta

Enemmän kuvia sekunnissa

Useimmat nykykamerat tallentavat 4K-videota. Kuitenkin vain muutama kamera voi kuvata yli 25–50 kuvaa sekunnissa 4K-laadulla.

Silloin on tyydyttävä HD-laatuun. Useimmat uudet peilittömät järjestelmäkamerat pystyvät noin 100 kuvaan sekunnissa HD-laadulla. Kuvataajuuden yksikköä merkitään lyhenteellä fps (frames per second) eli juurikin kuvaa sekunnissa.

Jos käytetään amerikkalaista videoformaattia, NTSC, päästään suurempaan kuvataajuuteen kuin eurooppalaisella PAL-formaatilla.

Tällä tavalla päästään 100:sta 120 kuvaan sekunnissa.

Sitten tarvitaan vain liikkuva kohde kuvattavaksi. 

> Lue myös: Näin kuvataan videota peilittömällä tai peilijärjestelmäkameralla

Kamera videovalikko Sony A6300.

Sony A6300 ja amerikkalainen NTSC-videomuoto. Kamera taltioi 120 kuvaa sekunnissa.

© Digikuva

Valitse oikea ruutu videolta

Kuvattuasi nopean kohteen videolle avaa videotiedosto videonmuokkausohjelmassa.

> Lue myös: Parhaat ohjelmat videonleikkaukseen

Käy sitten video läpi kuva kuvalta ja estsi kuva taikka ruutu, jossa ratkaiseva hetki näkyy, ja vie se jpeg-tiedostoksi.

Kuva kannattaa tämän jälkeen käsitellä.

Valitettavasti tällöin menetetään mahdollisuus muokata raakatiedostoa, jolloin kuvan resoluutio ei ole kovin suuri.

HD-laatu on näet vain 1920 x 1080 pikseliä. Vertailun vuoksi suurin osa nykykameroista taltio vähintään 6000 x 4000 pikselin laatua.

> Täällä selitämme, mitä ovat 4K, UHD, Ultra HD ja HDR.

Kun tallennus nopeutuu, kärsii laatu, mutta itse homma on yleensä hauskaa ja kiinnostavaa. 

kananmuna särkyy nopea suljinaika

Ratkaiseva hetki saadaan talteen, kun kamera ottaa riittävän monta kuvaa sekunnissa videotilassa.

© Shutterstock

Mitkä kamerat sopivat tällaiseen kuvaukseen?

Tällaisiin projekteihin sopivat monetkin kameraer, myös edulliset laitteet.

Toimintakuvauskamerat

Yllättävää kyllä, toimintakuvauskamerat yleensä taltioivat eniten kuvia sekunnissa. 

Esimerkiksi GoPro Hero 7 pystyy Full HD -laadulla 200–240 kuvaan sekunnissa. Toinen vaihtoehto on kuvata 100–120 kuvaa sekunnissa 2K-laadulla.

Hero 7 maksaa noin 400 euroa.

Lue GoPro Hero 7 -arviomme täältä.

 Hybridikamerat

Toinen vaihtoehto ovat nk. hybridikamerat kuten Sony RX0 II, joka muistuttaa toimintakuvauskameraa. Sen hinta on 650 euroa.

Sen erikoisuutena on HFR mode (High Frame Rate), jolla kuvataajuus nousee 960–1000 kuvaan sekunnissa – kahden sekunnin ajaksi.

Lue Sony RX0 II -arviomme täältä.

 Suuret kamerat

Jos haluat laadukkaampia valokuvia, joita taltioidaan nopeaan tahtiin, on Panasonic Lumix GH5 hyvä vaihtoehto. Se ottaa 240 kuvaa sekunnissa teräväpiirto- eli Full HD -laadulla.

Pelkkä kamerarunko kuitenkin maksaa lähemmäs pari tonnia.

Lue Panasonic Lumix GH5 -arviomme täältä.

Panasonic Lumix GH5

Panasonic Lumix GH5 pystyy taltioimaan 240 kuvaa sekunnissa HD-laadulla.

© Panasonic

Kamera lujille Digikuvan numerossa 13/2019

Jos haluat lisää vinkkejä nopeiden kohteiden kuvaamiseen, lue Digikuva 13/2019. Käymme läpi erilaisia laitteita ja asetuksia, joilla homma hoituu.

Digikuvan numerossa 13/2019 otetaan myös vaihtoehtoisia muotokuvia sellaistenkin apuvälineiden kuin savugranaattien avulla.

Lue samalla, miten valokuvaaja Camden Thrasherista tuli maailmankuulu kilpa-autojen kuvaaja.

Etunurkan kymmenosaisessa videosarjassa maisemakuvaaja Mads Peter Iversen perehdyttää meidät kymmeneen luonnonilmiöön ja kertoo, kuinka hän löytää ne sekä kuinka hän kuvaa niitä. Kolmannessa osassa hän kertoo muun muassa, miten Linnunrata löytyy taivaalta, ja miten siitä voi saada hyviä kuvia. 

Ehkä sinua kiinnostaa...

Saat jännittävää sisältöä suoraan sähköpostiisi!