Noin 1000–1800 eurolla saa paljon vastinetta rahoille, kun kyse on kameroista. Näissä nk. keskiluokan malleissa on automaattitarkennus, joka pystyy helposti seuraamaan liikkuvia kohteita ja lukittumaan kuvattavan silmiin. Nämä kamerat ovat myös vankkatekoisia.
Olemme testanneet kuusi mallia, joihin voi vaihtaa eri objektiiveja. Mielenkiintoista on, että kaikki valmistajat päättivät lähettää testiin peilittömiä järjestelmäkameroita, vaikka useilla niistä on myös perinteisiä peilijärjestelmäkameroita tässä luokassa.
> Lue myös: Valitako peilitön järjestelmäkamera vai peilijärjestelmäkamera?
Kaikissa kameroissa on siis elektroninen etsin, joka pystyy näyttämään valon ja värit sellaisena kuin ne näkyvät kuvassa, toisin kuin perinteinen optinen etsin.
Nämä kuusi mallia ovat mukana testissämme.
Testaamamme kamerat:
Canon EOS RP
Fujifilm X-T3
Nikon Z 6
Olympus OM-D E-M5 Mark III
Panasonic Lumix DC-GH5
Sony A6600
Kolmen kokoisia kuvakennoja
Vaikka kaikki kamerat ovat peilittömiä, ne eroavat toisistaan muillakin alueilla. Ensinnäkin kuvakennot ovat erikokoisia.
Canon- ja Nikon-kameroissa on suuret kinokoon kennot, kun taas Fujifilm- ja Sony-malleissa on hiukan pienemmät APS-C-kennot, ja Olympus- ja Panasonic-kameroissa vielä pienemmät Four Thirds -kennot.
> Lue myös: Kameroiden kuvakennojen koot
Mitä tämä tarkoittaa kuvanlaadun kannalta, selviää Digikuvan numerossa 12/2020, josta voit lukea testin. Siinä olemme kuvaamassa muun muassa maisemia ja liikkuvia kohteita kaikilla kuudella kameralla.
Testissä kerromme kokemuksistamme, jotka liittyvät tarkennukseen, näyttöön, etsimeen ja muihin teknisiin ominaisuuksiin.
