5 muotokuvauksen perussääntöä

Valokuvauksessa on hyvin harvoja kiveen hakattuja sääntöjä, mutta monia suosituksia ja esteettisiä perinteitä on olemassa moniakin.

Erityisesti muotokuvauksessa on tärkeää ottaa huomioon tietyt suositukset ja perinteet, jotta kuvattavat saataisiin näyttämään todenmukaisilta ja jotta nämä olisivat myös edukseen.

Tässä muotokuvauksen viisi tärkeää muistisääntöä.

Kuvattavan on joko katsottava suoraan kameraan tai ainakin samaan suuntaan, johon hänen nenänsä osoittaa. Jos siis kuvattavan kasvot ovat kääntyneet vasemmalle, pitää hänen katseensa osoittaa samaan suuntaan.

Kun näemme kuvan ihmisestä, yritämme luonnostaan seurata hänen katsettaan.

Jos katseen suunta ei ole luonteva, lopputulos hämmentää ja vie huomion kuvattavan kasvoista.

Etuala korostuu muotokuvassa, vaikkei sitä olisikaan otettu laajakulmalla. Älä siis sommittele kuvattava niin, että hänen raajansa pistävät kuvassa pitemmälle kuin hänen päänsä.

Joissain tapauksissa tätä sääntöä voi rikkoakin, mutta jos kuvaat naista ja haluat saada aikaan kevyen, feminiinisen vaikutelman, älä tee niin.

Ihminen näyttää valokuvassa harvoin hyvältä alhaaltapäin kuvattuna – vaikka tämä voi lisätä vallan ja kunnioituksen tuntua. Sieraimet näyttävät harvoin hyviltä kuvissa, ja jos kuvattavan kasvot ovat vähänkin pyöreät, voi hänellä olla kuvissa kaksoisleuka.

Mieti, kuvaatko itseäsi puhelimella mieluummin alhaalta- vai ylhäältäpäin.

Kuvattavan voi vaikkapa istuttaa tuolille, jolloin olet kuvaajana hieman hänen yläpuolellaan.

“If it bends, bend it“, kuten tunnettu sanonta kuuluu, ja kyse on juurikin muotokuvauksesta. Sen mukaan kaikkia taipuvia ruumiinosia kannattaa taivuttaa muotokuvaustilanteissa – niskaa, olkapäitä, jalkoja jne.

Tätä sääntöä noudattamalla mallin asento ja olemus on paljon rennompi ja luontevampi kuin että jos hän jököttäisi suorana kädet sivuilla – kuvat, joissa vartalon mittasuhteet näkyvät, ovat elävämpiä.

Rajata voi monella tavalla, mutta ihmiskuvaa ei tule rajata niin, että tämän nivel(iä) menee "poikki", jotta tämä ei näyttäisi amputoidulta.

Esimerkiksi ihmisen puolikuva kannattaa rajata kyynärpään ja olkapään puolivälistä. Kaulankin kohdalta voi rajata, mutta älä koskaan rajaa leuan tai korvan puolikasta pois kuvasta.