Kuvattavaa taivaalla vuonna 2026

Parhaat tähdenlentokuvat saat peilittömällä tai peilijärjestelmäkameralla, jonka kohina pysyy hyvin hallinnassa suurillakin ISO-arvoilla kuten ISO 3200.

Käytä esimerkiksi 18 tai 24 mm:n laajakulmaobjektiivia. Jos objektiivisi on lisäksi kohtuullisen valovoimainen, voit kuvata esimerkiksi aukolla F2.8.

Tarvitset myös jalustan sekä mielellään kaukolaukaisimen. Monia kameroita voi ohjata etänä kameravalmistajan omalla puhelinsovelluksella.

Lataa koko opas tähdenlentojen kuvaamiseen täältä.

Kuu näkyy muutamia kertoja vuodessa tavallista suurempana, kun se on tavallista lähempänä meitä. Ilmiötä kutsutaan superkuuksi.

Superkuun aikaan täysikuu näyttää kirkkaammalta ja noin 17 prosenttia suuremmalta kuin silloin, kun se näkyy pienimmillään. Superkuu tarjoaa mahdollisuuden ottaa upeita kuukuvia.

Vuonna 2026 on kolme superkuuta. Superkuu näkyy 3. tammikuuta, 24. marraskuuta ja jouluaattona 24. joulukuuta.

Jos haluat ottaa kuvan pelkästään kuusta, tarvitset voimakkaan teleobjektiivin. Suljinajan esivalinnalla onnistuu hyvin, kun käyttää pistemittausta ja mittaa valon suoraan kuun mukaan niin, että pistemittaus kattaa koko kuun.

Vaihtoehtoisesti voit käyttää manuaaliohjelmaa ja hallita valotusta itse säätämällä aukkoa ja valotusaikaa.

Kuu kiertää koko ajan pyörivää maapalloa, joten se näyttää liikkuvan suhteellisen nopeasti taivaalla. Lisäksi ilma on aina vähintäänkin pienessä liikkeessä, mikä aiheuttaa kuviin kohinaa. Siksi telellä kannattaa käyttää melko nopeita suljinaikoja, mieluiten välillä 1/250–1/1000 sekuntia.

Upeimmat kuvat superkuusta saa, kun se on matalalla taivaalla, jolloin kuvaan saa mukaan mittakaavaa antavia puita tai rakennuksia. Jotta etualalle saa näkyviin yksityiskohtia, tarvitaan kuitenkin hieman erilaiset valotusasetukset kuin jos kuvataan pelkkää kuuta. Lue ohjeet siitä, miten valokuvata superkuu maisemassa täältä.

Vuonna 2026 maapallolla voi kokea kaksi auringonpimennystä, ja toisen niistä jopa ihan koti-Suomessa.

17.2.2026 tapahtuu rengasmainen auringonpimennys (Ring of Fire), joka näkyy parhaiten Antarktiksella, eteläisessä Argentiinassa ja Chilessä sekä eteläisessä Afrikassa.

12.8.2026 Suomessa näkyy osittainen auringonpimennys, jolloin aurinko peittyy enimmillään noin 80 %:sti. Pimennys näkyy koko maassa, mutta sen syvyys vaihtelee. Täydellisenä auringonpimennys näkyy Islannissa ja Espanjassa.

Muista, ettei auringonpimennystä saa katsoa eikä kannata kuvatakaan suoraan, vaan ota ehdottomasti mukaan itsellesi pimennyslasit ja objektiivia varten aurinkosuodin.

Valitse tehokas teleobjektiivi ja varusta se aurinkosuotimella. Aseta kamera kuvaamaan raw-muodossa, valitse täysin manuaalinen ohjelma (M) ja säädä valotus. Aloita asetuksilla ISO 400, F11 ja 1/750 sekuntia. Tarkenna manuaalisesti aurinkoon.

Ota testikuva ja tarkista histogrammi. Histogrammin oikeassa reunassa pitäisi olla hieman tilaa. Säädä tarvittaessa hieman aukkoa, suljinaikaa tai ISO-arvoa.

Voit myös kuvata koko pimennyksen laajakulmaobjektiivilla ja koostaa kuvista timelapse-videon.

Jos sinulla on kaukolaukaisin, aseta se ottamaan kuvia 15 sekunnin välein, jolloin pimennyksen eteneminen tallentuu timelapse-videota varten tasaisesti.

Revontulet syntyvät, kun aurinkohiukkaset osuvat maan ilmakehään. Auringon aktiivisuus noudattaa 11 vuoden sykliä, ja vuonna 2026 se on lähellä huippuaan. Siksi mahdollisuus nähdä revontulia tänä vuonna on erityisen hyvä.

Mitä pohjoisempana olet, sitä todennäköisemmin nähtävillä on revontulia, mutta joskus niitä voi nähdä koko maassa.

Parhaat mahdollisuudet kuvata revontulia ovat kuitenkin yleensä pohjoisessa, missä myös valosaastetta on vähemmän. Etelässäkin revontulia on yleensä syytä etsiä pohjoisen suunnasta.

Etelämpänä revontulia näkee eniten yleensä päiväntasausten aikoihin. Kevätpäiväntasaus on 20. maaliskuuta ja syyspäiväntasaus 22. syyskuuta.

Käytä jalustaa ja laajakulmaobjektiivia. Revontulien voimakkuus voi vaihdella suuresti. Valitse aluksi noin 15 sekunnin valotusaika, aukko F4.0 ja ISO-arvoksi noin 400. Jos valo ei riitä, kasvata ISO-arvoa ja pidennä tarvittaessa valotusaikaa.

Kun käyttää pitkiä valotusaikoja, voi olla hyvä kytkeä kameran kohinanvaimennustoiminto pois päältä jo etukäteen. Toiminto perustuu näet siihen, että kamera ottaa aina tavallisen valotuksen jälkeen vielä toisen kuvan, jota se käyttää kohinan poistamiseen, joten jos otat kuvan 15 sekunnin valotusajalla, kamera käyttää heti perään toiset 15 sekuntia kohinanpoistokuvaan, jonka aikana et pysty kuvaamaan revontulia.

Esimerkkejä kuvauksellisista taivaan ilmiöistä

• Taivaankappaleet
• Komeetat
• Meteorit eli tähdenlennot
• Meteoriparvet
• Pilvet
• Kuunpimennykset
• Revontulet
• Sateenkaaret
• Auringonpimennykset
• Auringonnousut
• Auringonlaskut
• Ukkonen

Kyllä. Alkuu pääsee yksinkertaisilla välineillä ja perustiedoilla.

Yksinkertaisilla kuvankäsittelytoiminnoilla esim. Photoshopissa tai Lightroom Classicissa saa parannettua yökuvien kontrastia, värejä ja yksityiskohtaisuutta.

Pahimmat ongelmat ovat liian pitkä valotusaika, väärä tarkennus, liian korkea ISO-arvo ja valosaaste.