Näin käytät eri polttovälejä

Jos haluat täydentää perusobjektiiviasi muun polttovälisillä objektiiveilla, on hyvä tietää, mihin eri polttovälit parhaiten soveltuvat. Lue lisää alta.

Objektiivi ja kaupunkimaisema illan sinisenä hetkenä.

Eri polttoväleillä on omat erityispiirteensä, joiden vuoksi ne soveltuvat erilaisten kohteiden kuvaamiseen.

© Shutterstock

Useimmat valokuvaajat aloittavat kuvaamisen SLR- tai järjestelmäkameralla, jossa on niin sanottu kittiobjektiivi. Se kattaa tyypillisesti polttovälialueen, joka vastaa 24–70 mm:n polttoväliä täyskennokameralla. Jos sinulla on APS-C-kamera, siinä on todennäköisesti 18–55 mm:n objektiivi. Polttovälin pidennys huomioiden tällaisen objektiivin polttoväli vastaa 27–83 mm:iä, mikä riittää hyvin monenlaiseen kuvaamiseen.

Kitti- tai perusobjektiiveilla pääsee hyvin alkuun, mutta niiden laatu ja käyttömahdollisuudet ovat rajallisia. Siksi objektiivivalikoimaa kannattaa vähitellen täydentää muun polttovälisillä objektiiveilla, joilla kullakin on omat käyttötarkoituksensa ja erityispiirteensä.

Lue alta, mihin tarkoituksiin eri polttovälit parhaiten soveltuvat.

Kalansilmäobjektiivilla otettu arkkitehtuurikuva.

Kalansilmäobjektiivit sopivat erinomaisesti arkkitehtuurin ja maisemien kuvaamiseen. Voimakas vääristymä on vaikuttava tehokeino, mutta se vaatii tarkkuutta kuvan sommittelussa.

© Shutterstock

Kalansilmä – 8–14 mm

150–180 asteen kuvakulman ansiosta kaikki linssin edessä oleva sisältyy kuvaan. Voimakas ja näyttävä vääristymä on hyvä tehokeino esimerkiksi maisema- ja arkkitehtuurikuvissa.

Ultralaajakulma – 14–24 mm

Ultralaajakulmaobjektiivilla voi kuvata laajoja näkymiä ilman kalansilmäobjektiivin voimakasta vääristymää. Ultralaajakulman syväterävyys on suuri. Tämä polttovälialue sopii erinomaisesti arkkitehtuuri-, maisema- ja katukuvaukseen.

Laajakulma – 24–35 mm

Laajakulmaobjektiivi vastaa karkeasti kittiobjektiivin polttovälialuetta, ja se sopii mainiosti maisema-, katu- ja arkkitehtuurikuvaukseen. Kannattaa panostaa valovoimaisiin objektiiveihin, jotka voivat olla myös kiinteän polttovälin objektiiveja.

Naisen muotokuva, jossa on hieno taustan sumennus.

Kun polttoväli on 50 mm tai suurempi, kuvassa ei näy vääristymiä. Tällainen polttoväli sopii hyvin muotokuviin.

© Shutterstock

Normaalialue – 35–60 mm

Tämä polttovälialue vastaa pitkälti ihmissilmän katsetta eikä se juurikaan vääristä kuvaa. Normaaliobjektiivilla voi kuvata lähes mitä vain maisemista muotokuviin.

Makro – 50–200 mm

Jos haluat päästä hyvin lähelle kohdetta, makro-objektiivi on lähes välttämätön. Pitkä polttoväli varmistaa, ettet varjosta kohdetta tai säikäytä esimerkiksi kuvaamiasi hyönteisiä. Valitse objektiivi, jossa on sisäinen tarkennus ja jonka pituus ei siten muutu.

Lyhyt tele – 60–150 mm

Lyhyt teleobjektiivi on jo kittiobjektiivin polttovälialueen ulkopuolella. Se sopii erinomaisesti esimerkiksi muotokuviin, koska vääristymät on minimoitu ja sillä saa aikaan kauniin taustasumennuksen.

Moottoripyörä kovassa vauhdissa.

Yli 200 mm:n polttovälit soveltuvat erinomaisesti urheilu- ja eläinkuviin.

© Shutterstock

Maltillinen tele – 150–300 mm

Jos kuvaat toimintaa, eläimiä tai muotokuvia, tämä polttovälialue on hyvä lähtökohta. Saatavilla on esimerkiksi suosittuja, valovoimaisia 70–200 mm:n objektiiveja, joissa on kiinteä F2.8:n tai F4.0:n aukko.

Pitkä tele – 300–800 mm

Pilviä ja petoeläimiä kannattaa kuvata pitkillä teleobjektiiveilla. Niillä pääsee myös lähelle Kuuta, ja ne soveltuvat erinomaisesti urheilu- ja toimintakuvaukseen. Pisimmät teleobjektiivit ovat kuitenkin melko hintavia.