nuori mies hämmentynyt valokuvaaja

Valokuvauksessa on käsitteitä, jotka tuntuvat epäloogisilta tai suorastaan käsittämättömiltä.

© Shutterstock

7 "tyhmää" kysymystä valokuvauksesta

Valokuvauksessa on hämärältä kuulostavia ilmaisuja ja epäloogisia käsitteitä, ja siksi voi tuntua kiusalliselta kysyä jotakin, joka näyttää itsestäänselvältä kaikille muille. Mutta älä huoli – tässä on vastauksia muutamiin yleisimpiin kysymyksiin.

maanantai 22. helmikuuta 2021 teksti Sarah Marie Winther

Valokuvausmaailmassa on käsitteitä, joissa ei tunnu olevan järkeä – joko siksi, että ne tulevat englanninkielestä tai koska ne perustuvat matematiikkaan tai fysiikkaan.

Emme tietenkään usko, että on typeriä kysymyksiä, ja olemme itsekin olleet aloittelijoita.

Olemme koonneet muutamia yleisiä valokuvausaiheisia kysymyksiä sekä vastaukset niihin.

1. Miksi aukko suurenee, vaikka aukkoarvo pienenee?

Objektiivin himmenninaukosta puhuttaessa voi tuntua hämmentävältä, että kun aukkoarvoa muutetaan yhden valotusarvoaskeleen verran esimerkiksi F11:stä F8:aan, aukko suurenee vaikka aukkoarvo pienenee.

Tämä johtuu siitä, että F-luku taikka arvo on murtoluvun nimittäjä, ja F tarkoittaa objektiivin polttoväliä (engl. Focal length). Hyvin yleisesti aukkoarvo merkitään muodossa f/11, mutta tässä julkaisussa käytämme isoa kirjainta ja jätämme kauttaviivan pois typografisista syistä.

Kun 50 mm:n objektiivissa on valittuna aukko F11, saadaan aukon halkaisija jakamalla polttoväli (50) aukkoarvolla (11), siis 50/11 = 4,55 mm, kun taas F8:lla se on 50/8 = 6,25 mm, joten mitä pienempi aukkoarvo, sitä suurempi aukko.

Aina kun aukkoa suurennetaan pykälän verran, aukon pinta-ala kaksinkertaistuu ja kameran kuvakennolle pääsevän valon määrä kaksinkertaistuu.

> Lue myös: Tätä tarkoittavat objektiivin aukkoarvot

lähikuva himmenninaukko objektiivi

Aukkoarvo kasvaa, kun aukko pienenee, ja päinvastoin, koska polttoväli eli F (Focal length) jaetaan aukkoarvolla. Kyse on siis murtoluvusta.

© Shutterstock

2. Miksei kaikkien objektiivien valovoima voi olla F1?

Suuri aukko vaatii suurempia objektiiveja ja linssejä, esimerkiksi jos 200-millisen teleobjektiivin valovoima olisi F1, pitäisi sen etulinssin halkaisija olla 20 cm, mikä on käytännössä mahdottomuus monestakin syystä.

Lisäksi kameravalmistajat joutuisivat tekemään nykyistä enemmän työtä optisten vikojen varalta, mikä vaatisi nykyistä suurempaa tarkkuutta, parempaa laatua lasia ja erityisiä pintakäsittelyjä.

Kaikki tämä nostaa hintaa. Siksi halpojen pakettiobjektiivien valovoima eli suurin aukko on pienempi kuin kalliimpien.

3. Miksei maisemia voisi vain kuvata kaikista pienimmällä aukolla?

Voisi äkkiseltään tuntua houkuttelevalta valita aukko F22 tai jopa F32, jotta saavutettaisiin mahdollisimman suuri syvyysterävyys vaikkapa juuri maisemakuvauksessa, kun käytettävissä on vielä jalusta, jolloin pitkät valotusajatkaan eivät olisi ongelma.

Mutta se ei ole hyvä ajatus. Suurin osa objektiiveista piirtää terävintä mahdollista jälkeä keskisuurilla aukoilla F8–F11, ja pienimmillä aukoilla piirtokyvyn yksityiskohtaisuus heikkenee diffraktion vuoksi, joka on optinen ilmiö.

Diffraktio syntyy, kun aukko muuttuu niin ahtaaksi, että valonsäteet työntyessään sen läpi leviävät ja painottuvat toiselle puolelle. Silloin kuvan yksityiskohdat muuttuvat epäterävämmiksi.

> Lue myös: 10 valokuvaustermiä englannista suomeksi

objektiiveja

Suosituista polttoväleistä, kuten 70–200 mm, on olemassa sekä enemmän että vähemmän valovoimaisia versioita.

© Shutterstock

4. Ovatko kalliit, valovoimaiset objektiivit muita paljon parempia?

Jos tarvitset hieman ylimääräistä valovoimaa ja haluat maksaa kaksinkertaisen hinnan myös hiukan paremmasta optisesta ja mekaanisesta laadusta, vastaus on kyllä.

Muista myös, että suurempi aukko ei ​​tuo ainoastaan valovoimaa vaan myös sumentaa taustan, mistä on etua esimerkiksi villieläimiä kuvattaessa.

Valovoimainen objektiivi on kuitenkin paljon raskaampi kuin vähemmän valovoimainen, joten harkitse huolellisesti, tarvitsetko sellaista.

5. Miksei ole olemassa niin pieniä ISO-arvoja kuin esim. 5?

Kaikissa kameroissa valloherkkyyden perusarvo, jolla kuvakenno toimii parhaiten, on yleensä ISO 100 tai 200.

Joissakin kameroissa löytyy myös ISO-arvo 50, jota voidaan kutsua myös Lo-arvoksi (Lo = Low eli matala). Sitä käytettäessä kamera lisää valotusta yhden valotusaskeleen verrattuna ISO 100:aan.

Sillä saadaan aikaan hieman suurempi kontrasti ja vähemmän dynaaminen sävyalue. Jos ISO-arvoa laskettaisiin vielä enemmän, kuvanlaatu heikkenisi entisestään, jolloin esim. kirkkaat alueet muuttuisivat valkoisiksi eli palaisivat sävyttömiksi.

> Lue myös: Kameroiden kuvakennojen koot

maisemakuvaaja kamera ja kamerajalusta

Olisi ehkä loogista voida valita ISO-arvoksi esim. 5, mutta todellisuudessa se ei tuottaisi hyvää kuvanlaatua.

© Shutterstock

6. Käyvätkö minun kameraani vieraiden kameramerkkien objektiivit?

Kyllä, koskapa yleisimpiin objektiivikiinnityksiin on olemassa sovittimia, jotenka voit käyttää Nikon-objektiiveja esimerkiksi Canon-kamerassasi.

Huomaa kuitenkin, että menetät joitain toimintoja ja että aukkoa on säädettävä käsin.

Ota selvää objektiiviesi kiinnitysten nimityksistä (esim. EF tai RF Canonissa) ja tarkista internetistä, onko olemassa sovittimia, joiden avulla objektiivisi voidaan kiinnittää kamerarunkoosi.

7. Pitääkö objektiivin etulinssin edessä käyttää suojasuodinta?

Mikään objektiivin etu- tai takaosaan kiinnitettävistä suotimista ei kuulu objektiiviin eli sen optiseen suunnitteluun, ja siksi se voi heikentää kuvanlaatua enemmän tai vähemmän.

Koska suodin on etulinssin edessä, se heikentää samalla vastavalosuojan tehoa.

Käytä siis suojasuodinta vain, jos kuvaat erityisen kovissa, ts. iskuille alttiissa olosuhteissa.

Normaaleissa olosuhteissa ja silloin kun kuvauslaitteista pidetään hyvää huolta, ei tarvitse käyttää etulinssien suojasuotimia.

Jos ostat halvan suotimen, saatat päätyä kiertämään erittäin huonolaatuisen lasinpalasen huomattavasti laadukkaamman – ja kalliimman – lasinpalasen eteen.

> Lue myös: Tätä tarkoittavat objektiivin aukkoarvot

Ehkä sinua kiinnostaa...

Saat jännittävää sisältöä suoraan sähköpostiisi!