Varsinkin nuoremmat suomalaisvalokuvaajat käyttävät puheessaan englanninkielisiä teknisiä termejä ja lyhenteitä, joten varsinkin englantia taitamaton, aloitteleva kuvaaja tippuu pian kyydistä.
Olemme koonneet kymmenen keskeistä, englanninkielistä, suomenkielen seassa yleisesti käytettyä valokuvaustermiä, jotka selitämme suomeksi.
1. Bokeh eli taustasumennus
2. Bracketing eli haarukointi
3. Crop Factor eli polttovälikerroin
4. Clipping eli kirkkaiden ja tummien alueiden tuhoutuminen
5. Exif-data eli kuvan tekniset tiedot
6. Focus peaking eli tarkennuksen osoitin
7. Focus stacking eli tarkennuksen pinoaminen
8. Off-camera flash eli etälaukaistava salama
9. Post eli (jälki)käsittely
10. Prime eli kiinteäpolttovälinen
1. Bokeh eli taustasumennus
Sana bokeh tulee japanista ja tarkoittaa pehmeitä, epäteräviä ympyröitä tai palloja, joita ilmestyy kuvan taustalle, kun se sumennetaan epäteräväksi.
Käytännössä bokehilla tarkoitetaan epäterävää taustaa ja myös epäterävyyden laatua. Se saadaan aikaan pitkällä polttovälillä, tarkentamalla lähelle tai suurella aukolla, esim. F1,8–F2,8, kun taustalla on runsaasti valoa. Mitä enemmän himmenninlehtiä objektiivissa on, sitä pyöreämpiä ympyröitä – eli kauniimpi bokeh – saadaan muodostettua.
> Lue myös: Syvyysterävyys viidessä minuutissa
2. Bracketing eli haarukointi
Haarukointi eli englanniksi bracketing on toiminto, jolla asetetaan kamera ottamaan sarja kuvia erilaisilla valotuksilla – normaali eli keskimäärin oikein valottunut kuva sekä yksi tai useampi yli- ja alivalottunut kuva.
Monet maisemakuvaajat käyttävät haarukointia, koska sen avulla löytyy sopiva valotus verrattain vaivattomasti, ja jälkeenpäin voidaan kaikista valotuksista koota yksi HDR-laajasävykuva, jossa näkyvät sekä huippuvalokohtien eli kirkkaiden alueiden että tummien tai varjoalueiden yksityiskohdat ja sävyt.
Haarukointitoiminnon lyhenteitä ovat BKT ja AEB kameramerkin mukaan. Joissakin kameroissa on haarukointipainike, kun taas toisissa kameroissa asia hoidetaan valikon kautta.
Myös esimerkiksi sopivan valotusajan voi löytää haarukoimalla eli ottamalla sarjan kuvia erilaisilla valotusajoilla.
3. Crop Factor eli polttovälikerroin
Termit, joita kokeneempikin valokuvausharrastaja joutuu toisinaan miettimään, ovat kennokoko ja siihen liittyvä polttovälikerroin, englanniksi crop factor.
Kinokoon kuvakennoa (engl. full-frame) pidetään vakiokokona, koska sen mitat ovat samat kuin entisaikojen filmikameroiden negatiivien mitat: 24 x 36 mm.
Tätä pienempiä kennokokoja kutsutaan puhekielessä croppikennoiksi, koska niissä kuvaa rajataan (crop = rajata): mitä pienempi kenno, sitä enemmän kuva rajautuu.
Rajauksen vuoksi kohde täyttää suuremman osan kuva-alasta, minkä ansiosta päästään tosiasiallisesti lähemmäksi kohdetta, vaikka kuvanlaatu heikkenee samalla.
Siksi objektiivin polttovälin sanotaan pidentyvän sitä mukaa kun kenno pienenee. Esimerkiksi 85 mm:n polttoväli vastaa kinokoon noin 136 mm:ä kamerassa, jossa on APS-C-koon kenno. Tässä tullaankin crop factor -termin merkitykseen eli polttovälikertoimeen, joka on esim. Canonin APS-C-koon kamerarungoissa 1,6. Kertomalla tämä luku 85:llä saadaan 136.
> Lue myös: Kameroiden kuvakennojen koot
4. Clipping eli kirkkaiden ja tummien alueiden tuhoutuminen
Olet saattanut kohdata valotukseen ja histogrammiin liittyvän englanninkielisen clipping-termin.
Sillä kuvataan sitä, kun huippuvalokohdat ovat ylivaottuneet ja palaneet puhki tai kun varjokohdat ovat alivalottuneet ja muurautuneet mustiksi, jolloin kummassakaan ääripäässä ei näy yksityiskohtia eikä sävyeroja.
Clip tarkoittaa leikkaamista, ja termi viittaakin tummimpien ja kirkkaimpien sävyjen leikkautumiseen pois, siis kuvainformaation tuhoutumiseen.
5. Exif-data eli kuvan tekniset tiedot
Exif tarkoittaa kuvan valotustietoja tai -arvoja ja exif-data – suomeksi exif-tiedot – metatietoja, siis tietoja käytetystä valotusajasta, aukosta, ISO-herkkyydestä jne.
Lisäksi exif-tiedoista käy ilmi myös mm. polttoväli, kuvausajankohta ja mahdollisesti kuvauspaikka sekä kuvan käsittelyyn käytetty ohjelma.
> Lue myös: Kameramme paljastavat meistä enemmän kuin tiedämmekään
6. Focus peaking eli tarkennuksen osoitin
Tämä toiminto on monissa uudemmissa kameroissa, ja se auttaa kuvaajaan tarkentamaan käsin tarkasti juuri haluttuun kohtaan, mikä on loistava ominaisuus esimerkiksi makrokuvauksessa.
Focus peaking -toiminnolle ei liene olemassa täydellistä käännöstä suomen kielessä, mutta kun se on käytössä, kuvan tarkennettu alue näkyy värillä korostettuna kameran näytöllä tai elektronisessa etsimessä.
7. Focus stacking eli tarkennuksen pinoaminen
Tämä menetelmä ratkaisee yhden makrokuvauksen ongelman, nimittäin monesti liian pienen syvyysterävyyden. Menetelmä toimii niin, että otetaan jalustalta useita kuvia samasta kohteesta samalta etäisyydeltä ja jokaisen kuvan välillä muutetaan tarkennusetäisyyttä hieman.
Jälkeenpäin kuvat kootaan kuvankäsittelyohjelmaan avulla yhdeksi kuvaksi, jossa koko kohde on terävä syvyyssuunnassa. Se vie vähän aikaa ja kenties koettelee kärsivällisyyttä, mutta lopputulos palkitsee tekijänsä.
> Lue myös: Näin käytetään tarkennuksen pinoamista maisemakuvissa
Makrokuvaajat käyttävät usein tarkennuksen pinoamista eli focus stacking -tekniikkaa. Mutta menetelmää sopii myös esimerkiksi maisemakuvaukseen.
© Shutterstock8. Off-camera flash eli etälaukaistava salama
Ulkoisen salaman ei tarvitse olla kameran päällä, koska johdon tai langattoman lähettimen avulla salaman voi laukaista kauempaa, ja tätä tarkoittaa englanninkielinen off-camera flash – kaukolaukaistavaa salamalaitetta.
Tämä tekniikka tarjoaa uudenlaisia luovia vaihtoehtoja verrattuna siihen kun salama on kameran päällä, koska näin kohdetta voidaan valaista toisesta suunnasta, esimerkiksi takaapäin.
> Lue myös: Suuri salamasanakirja – tärkeimmät termit
9. Post eli (jälki)käsittely
Englanninkieliset valokuvaajat ja myös elokuva-alan ihmiset käyttävät usein ilmausta "in post", joka on lyhenne termistä post production eli jälkikäsittely tai kuvankäsittely.
10. Prime eli kiinteäpolttovälinen
Kuten tiedämme, on olemassa zoom-objektiiveja ja kiinteän polttovälin objektiiveja, joita kutsutaan englannin kielessä sanalla prime eli ensiluokkainen. Niiden etuna on se, että ne ovat usein valovoimaisempia ja pienempiä kuin zoomit (ja vielä kymmenen vuotta sitten niiden optiset ominaisuudet olivat selvästi paremmat), mutta niissä ei ole samaa monipuolisuutta kuin zoomeissa.
> Lue myös: Nämä 5 polttoväliä on syytä tuntea
