Viisi kuvauksellista metsäneläintä

Hyvän kuvan saaminen villieläimestä on palkitsevaa, ja niillä voi saada myös tunnustusta ja ihailua.

Tässä viisi villieläintä, joita löytyy Suomen luonnosta. Kuvaaja joutuu usein odottelemaan niitä ilmestymistä pitkiäkin toveja, ja kun näin tapahtuu, niitä on syytä lähestyä varovasti.

Pitkä, vähintään 300 mm:n teleputki on tässä luontokuvauslajissa enemmän kuin tarpeen. Sen avulla arkoihin eläimiin saadaan pidettyä niin pitkä välimatka, että ne eivät huomaa kuvaajaa.

Kuvausvinkkejä: lähemmäs arkoja eläimiä

1. Rusakko 

Rusakko muistuttaa metsäjänistä, mutta sen erottaa pitemmistä korvista ja kaksivärisestä hännästä, joka on myös pidempi kuin metsäjäniksellä. Sen pituus on 55–70 cm nenän kärjestä hännän juureen.

Rusakko viihtyy pääasiassa viljellyillä peltoaukeilla. Talvella se muuttaa metsiin, jotta ruokaa olisi helpompaa saada.

Se on myös sopeutunut kaupunkielämään, ja useiden asutusalueiden nurmikolla nähdään rusakoita jopa riesaksi asti.

Rusakko on aktiivisimmillaan hämärässä ja öisin.

> Lue myös: 7 kuvausvälineen muistilista luontokuvaajalle

2. Susi

Susi liikkuu eniten keväällä ja syksyllä, ja niitä löytyy parhaiten metsistä ja aromaisilta alueilta. 

Paikasta toiseen liikkuessaan se saattaa suosia polkuja ja teitäkin, koska niillä liikkuminen on helpointa ja siksi myöskin sen jälkiä on helpointa löytää sieltä.

> Lue myös: Näin kuvataan lentävää lintua

3. Kettu

Kettu on helposti tunnistettavissa oranssinruskeasta turkistaan ja pitkästä, paksusta hännästään. Se on noin 40 cm:n korkuinen ja 110 cm pitkä, ja se kulkee yleensä yksin.

Sitä esiintyy usein avoimilla alueilla, joilla on peltoja ja metsiä. Kettu on aktiivisin aikaisin aamulla ja myöhään illalla.

Ketut ovat erittäin arkoja, mutta pennut ovat eivät yhtä arkoja kuin aikuiset yksilöt. Jos pidät riittävän etäisyyden ketun pesään, saatat saada kuvia pennuista myös keskellä päivää.

> Lue myös: Näin voit onnistua ikuistamaan pöllön

4. Mäyrä

Mäyrän tunnistaa matalasta, leveästä ruumiista ja mustavalkoisesta päästä. Se voi painaa jopa 20 kg, ja yhdyskunnissa asuu useita yksilöitä.

Mäyriä voi löytää lehtimetsistä ja pensaikoista sekä peltojen läheltä, jossa sille löytyy syötävää.

Mäyrä on aktiivinen hämärän ja pimeän aikaan, joten kannattaa lähteä kuvaamaan juuri ennen auringonnousua tai -laskua ja pysyä siellä pimeään tai valoisaan asti.

> Lue myös: Terävämpiä kuvia teleobjektiivilla

5. Hirvi

Hirvi on suurin nykyisin elävistä hirvieläimistä, ja aikuinen yksilö painaa jopa 800 kiloa. Sen ruumis voi olla kolme metriä pitkä ja hartioiden kohdalta 2,3 metriä korkea. Häntä on vain 5–12 senttimetriä pitkä. Uros on selvästi isompi kuin naaras, ja vain uroksella on sarvet.

Hirviä on koko Suomessa. Levinneisyysalueen osat poikkeavat toisistaan. Lapissa hirviä on karumpien olosuhteiden takia vähemmän, samoin itäisimmässä Suomessa, jossa suurpetoja on muuta maata enemmän. Eniten hirviä on Lounais-Suomessa ja muualla rannikkoalueilla, jossa pitkä kasvukausi, vähäinen lumipeite ja vähälukuiset suurpedot tekevät hirven elämästä vakaata ja turvallista. 

> Lue myös: Luontokuvaajan paras kaveri – näin käytetään kiikaria

Kokeile kuvata villieläimiä Digikuvan uudella pinoiskameralla 

Kamera on olemattoman pieni, painaa vain 12 grammaa ja voidaan sijoittaa minne tahansa.

Älykkään pienoiskameran avulla voit päästä lähelle luontoa. Näppärä kamera on helppo sijoittaa lintulaudalle, joten sillä voidaan kuvata kotipihan lintuja hyvin läheltä.

Infrapunatekniikan ansiosta kuvaaminen onnistuu myös pimeässä. Aseta pienoiskamera huomaamattomaan paikkaan pihallasi, niin se kuvaa siilien ja muiden yöeläinten hauskoja hetkiä.

Jos olet ulkoilmaihmisiä, pienoiskameran avulla voi taltioida, katsella ja jakaa tapahtumia muille. 

> Nyt saat Digikuvan pienoiskameran hintaan 15,90 euroa. Kaupan päälle saat kolme numeroa Digikuvaa. Säästät yhteensä 71 euroa. Tutustu tarjoukseen!