Maisemakuvaus on lukijoidemme suuressa suosiossa. Maisemia kuvattaessa on yleensä hyvin aikaa tehdä kokeiluja esimerkiksi kameran asetusten ja sommittelun osalta, joten sen lisäksi, että saa paljon hienoja kuvia, voi samalla kehittyä valokuvaajana entistä paremmaksi.
Alkuun pääsee helposti, koska maisemakuvaukseen ei läheskään aina tarvita kalliita varusteita tai monimutkaisia asetuksia, vaan maisemakuvaus sopii kaikille. Maisemakuvia voi ottaa mihin vuoden- ja vuorokaudenaikaan tahansa, ja samalla saa nauttia ainutlaatuisista luontokokemuksista.
>Lataa e-kirja: Laadukkaita kuvia kännykkäkameralla
Tässä käymme läpi perusasiat, jotta pääset alkuun upeiden maisemakuvien ottamisessa. Kerromme, millaisilla varusteilla ja asetuksilla kannattaa aloittaa, ja annamme vinkkejä esimerkiksi sommittelusta ja tarkennuksesta.
Mitä maisemakuvaus on?
Maisemakuvausta on monenlaista. Usein maisemakuviin halutaan ikuistaa upeaa luonnon kasvillisuutta, maaston muotoja tai vettä, mutta maisemakuviin voi hyvin sisältyä myös ihmisen luomia tai muokkaamia elementtejä, kuten rakennuksia tai peltoja.
Jos maisemakuviin haluaa saada paljon avaruuden tuntua ja vangita mahdollisimman suuren osa näkymästä, voi käyttää laajakulmaobjektiivia, mutta maisemakuvaus onnistuu hyvin myös teleobjektiivilla.
Koska on oikea aika kuvata maisemia?
Maisemat muuttuvat jatkuvasti niin vuorokauden kuin vuodenkin mittaan, joten niitä voi kuvata kaikkina aikoina. Monet ikuistavat maisemia varsinkin auringon nousun tai laskun aikaan, jolloin valo on lämmintä, pehmeää ja houkuttelevaa ja pitkillä varjoilla voi luoda kuviin vaikuttavia efektejä.
Totta kai maisemia voi kuvata myös keskellä päivää, sinisellä hetkellä auringon nousun tai laskun yhteydessä ja jopa yöllä, jolloin voi hyödyntää kuun valoa.
Mitä varusteita maisemakuvaukseen tarvitaan?
Maisemakuvaus ei vaadi valtavaa varustepakettia, vaan alkuun pääsee jo pelkällä puhelimella tai pienellä kompaktikameralla.
>Lue myös: Opi Photoshop alusta asti
Järjestelmäkamera ja esimerkiksi 24–70 mm:n vakio-objektiivi tarjoaa kuitenkin maisemakuvaukseen jo enemmän mahdollisuuksia, ja jos haluaa vielä lisää vaihtoehtoja, voi käyttää myös tehokkaampaa, esimerkiksi 11:n tai 16 millin laajakulmaobjektiivia.
Maisemia voi kuvata käsivaralta, mutta jalustan avulla voi ottaa kuvia pitkillä suljinajoilla ilman, että ne tärähtävät. Kun kamera on jalustalla, voi myös helposti ja kaikessa rauhassa kokeilla erilaisia sommitteluvaihtoehtoja.
>Lue myös: Näin valitset tarpeisiisi sopivan kamerajalustan
Seuraava taso varusteissa ovat erilaiset suotimet. Polarisaatiosuodin tuottaa kuviin kirkkaassa auringonpaisteessa sinisemmän taivaan ja poistaa ruohon ja lehtien pinnassa olevia heijastuksia, jolloin kasvillisuuteen tulee enemmän väriä.
Toinen hyvä suodin maisemakuvaukseen on harmaasuodin eli ND-suodin, joka päästää kameraan vähemmän valoa. Se on hyödyllistä, jos haluaa käyttää pitkiä, useita sekunteja kestäviä suljinaikoja ja siten pehmentää ja silottaa esimerkiksi veden pintaa tai pilvistä taivasta. Harmaasuotimen ansiosta kuvat eivät ylivalotu pitkästä suljinajasta huolimatta.
Monet maisemakuvaajat käyttävät puoliharmaasuotimia, joissa on liukuvärinä tumma yläosa ja täysin läpinäkyvä alaosa.
Tällaisella suotimella voi välttää taivaan jäämisen sävyttömäksi tai jopa palamisen täysin puhki, kun halutaan saada yksityiskohtia myös tummemmalle etualalle. Valotus säädetään etualan mukaan, ja suotimen tumman yläreunan ansiosta taivaallekin tulee näkyviin erilaisia sävyjä esimerkiksi pilvissä.
>Lue myös: Kannattaako valita peilitön vai peilijärjestelmäkamera
Millä asetuksilla maisemia kannattaa kuvata?
Lähtökohtaisesti kannattaa käyttää aukon esivalintaa, jolloin valitset itse aukon ja kameran automatiikka määrittää sen mukaan suljinajan. Pienellä aukolla, kuten F8,0 tai F11, saa suuren syväterävyyden. Myös ISO-arvo kannattaa jättää automatiikan valittavaksi.
Jos haluaa suurimman mahdollisen syväterävyysalueen, ei kannatakaan tarkentaa äärettömään vaan käyttää pientä aukkoa ja asettaa tarkennuspiste melko lähelle kameraa. 24 millin polttovälillä täyskuvakameralla ja aukolla F8,0 pitää itse asiassa tarkentaa vain noin 2,5 metrin päähän, jotta saa terävyyttä horisonttiin asti.
Jos taas haluaa erityisesti korostaa kauempana olevia elementtejä ja siksi sumentaa etualan kukkasia tai kaislikkoa, on valittava suuri aukko, esimerkiksi F2,8.
>Katso videot: Tutustu kameran toimintoihin kamerakoulussa
Jalustalta kuvattaessa voi käyttää useiden sekuntien suljinaikoja, jolloin saa pehmennettyä ja tasoitettua pilvien tai vedenpinnan liikettä. Kirkkaassa päivänvalossa tarvitaan silloin hämäräsuodinta, mutta pilvisellä säällä tai auringonlaskun jälkeen voi käyttää melko pitkää suljinaikaa ilman suodintakin pienellä aukolla, kuten F16 tai F22.
Millainen sommittelu tuottaa hyviä maisemakuvia?
Maisemakuvia on usein hyvä sommitella hyödyntämällä kuvan jakamista kolmasosiin sekä vaaka- että pystysuunnassa. Se käy helposti, kun ottaa etsimeen tai näytölle näkyviin sommitteluruudukon ja sijoittaa etualan vaakatasossa alimpaan kolmannekseen, keskialueen keskelle ja taustan tai taivaan ylimpään kolmannekseen.
Kannattaa sijoittaa ihmisiä, puita tai rakennuksia johonkin ruudukon leikkauspisteistä, sillä tällaiset yksityiskohdat toimivat katseenvangitsijoina ja antavat käsityksen maiseman todellisista mittasuhteista.
>Lue myös: Parhaat ajat ja paikat revontulien kuvaamiseen
Maisemakuvissa voi hyödyntää myös kuvassa todella näkyviä linjoja ja sommitella esimerkiksi tien kulkemaan vinosti kuvan halki.
Näiden perusohjeiden myötä toivotamme intoa ja onnea kaikille uusille maisemakuvaajille!