Tätä tarkoittaa bittisyvyys valokuvissa

Digitaalisessa valokuvauksessa ei ole yhdentekevää, miten kameran perusasetukset on tehty.

Kameravalikossa voidaan valita erilaisia bittisyvyyksiä, ja mitä suurempi bittisyvyys valitaan, sitä enemmän sävyjä ja yksityiskohtia kuviin tulee.

Bitti (engl. bit eli binary digit) on binäärinumero ja informaation määrän mitta; tietotekniikassa se on tiedon tai tietovirran pienin käsiteltävä osa. Siinä lukuarvoja kuvataan rivillä ykkösiä ja nollia.

Mitä enemmän ykkösiä ja nollia – eli bittejä – valokuvatiedostossa on, sitä enemmän värisävyjä kuva sisältää.

> Lue myös: Näin löydät sopivan väriavaruuden

Lisää sävyjä oikealla bittivalinnalla

Asia on yksinkertainen: Bitti tarkoittaa sitä, että sen arvo voi olla joko yksi tai nolla. Valokuvassa tämä tarkoittaa mustia ja valkoisia pikseleitä.

Kahdella bitillä saadaan sävymäärä kaksinkertaistettua, koska silloin niiden tuottama sävy voi olla musta, tummanharmaa, vaaleanharmaa tai valkoinen.

Kolmella bitillä saadaan aikaan jo kahdeksan sävyä, ja niin edelleen.

Riittävään sävyntoistoon pääsemiseksi vaaditaan kahdeksaa bittiä, jolla saadaan 256 sävyä pikimustasta vitivalkoiseen.

Tällä bittisyvyydellä kamera tallentaa jpeg-kuvatiedostot. Raakakuva- eli raw-tiedostossa on yleensä 12 tai 14 bittiä.

8 bittiä on standardi

Jpeg-tiedosto on siis kahdeksanbittinen, ja se sisältää 256 sävyä.

Se riittää silloin, kun taltioidaan kuvasarjoja ja kun halutaan jakaa kuvat heti tuoreeltaan.

Se ei kuitenkaa riitä silloin, kun kuvauskohteessa on suuria valoisuuseroja. Kahdeksanbittinen kuvatiedosto ei myöskään kestä järeää kuvankäsittelyä.

> Lue myös: 5 hyvää syytä ottaa jpeg-kuvia raakakuvien sijaan

12 bittiä parantaa kuvanlaatua

Kun otetaan raakakuvia, sävymäärä kasvaa jo 4096:een.

12-bittisestä tiedostosta voidaan kaivaa esiin runsaasti sävyjä kuvankäsittelyssä.

Tällaiset tiedostot ovat jo suuria sopiakseen nopean toiminnan kuvaamiseen, sillä kameran puskuri täyttyy niistä nopeasti. Toisaalta 12 bittiä on vielä alakanttiin, jos kohteen valoisuuserot ovat suuret.

14 bittiä riittää useimmiten

Pari bittiä lisää, ja sävyjen määrä nousee jo 16 384:ään.

Kannattaakin valita raakakuvauksessa tämä bittisyvyys, jos haluaa mahdollisimman hyvää kuvanlaatua.

> Lue myös: Parasta raakakuvatiedostoille

Yhdistele tiedostotyyppejä

Monesti on hyvä asettaa kamera tallentamaan sekä jpeg- että raw-tiedostoja.

Jpeg-kuva voidaan jakaa pian, ja raakatiedostosta voidaan ajan kanssa käsitellä mahdollisimman hyvä valokuva.

Lisää bittisyvyyttä kuvankäsittelyssä

Kun raakakuvatiedosto muunnetaan raakamuunninohjelmassa, voidaan bittisyvyyttä muuttaa.

Se voidaan tiputtaa 14:stä kahdeksaan bittiin, jos tilanne sitä vaatii.

Sitä voidaan myös nostaa 32 bittiin. Tämä tulee kyseeseen yleensä vain HDR-tekniikassa, jossa eri tavoin valotettuja versioita samasta kuvasta yhdistetään yhdeksi laajasävykuvaksi.

> Lue myös: HDR eli High Dynamic Range -tekniikka

32-bittiset kuvatiedostot ovat neljä kertaa suurempia kuin 16-bittiset, joten bittisyvyyden kaksinkertaistaminen syö ajan oloon muistitilaa huomattavasti.

Kun suuren bittisyvyyden raakakuvatiedosto on käsitelty, se kannattaa tallentaa taikka muuntaa TIFF- tai PSD-tiedostoksi. Jos valitaan jpeg, tulee bittisyvyydeksi aina väistämättä 8 bittiä.

Toimitus suosittelee:
100 vinkkiä ja kurssia kuvankäsittelyyn 

Digikuvalla on mistä tarjota kuvankäsittelyaiheinen kurssikirja nimeltä 100 vinkkiä ja kurssia Photoshopiin, Lightroomiin ja Elementsiin.

Kirja on tehty niin, että se sopii hyvin eritasoisille kuvankäsittelijöille aloittelijoista rutinoituneisiin tekijöihin, jotka ottavat kuvansa raakatiedostoina.

Kirjan yksityiskohtaisten, vaihe vaiheelta etenevien ohjeiden avulla onnistut käsittelemään kuvasi uudelle tasolle. Kursseissa käydään läpi eri toiminnot, säätömahdollisuudet ja tehosteet.

> Nyt saat kurssikirjan sekä kolme numeroa Digikuvaa yhteishintaan 14,90. Napsauta linkkiä ja lue lisää.