Oopperatalo Oslo sininen hetki

Pohjoismaissa on monia kauniita ja kuvauksellisia rakennuksia. Alla on neljä esimerkkiä, ja lisää löytyy uudesta lehdestä.

© Kai-Uwe Klauß

4 pohjoismaista rakennusta kuvattavaksi

Arkkitehtuuri on hieno valokuvauksen laji, johon voi heittäytyä kokemuksesta ja kuvauslaitteista riippumatta. Tässä neljä pohjoismaista rakennusta, jotka tarjoavat mainioita kuvausmahdollisuuksia.

maanantai 1. maaliskuuta 2021 teksti Sarah Marie Winther

Pohjolassa on enemmän uutta arkkitehtuuria kuin milloinkaan. Objektiivivalikoima, jolla valtavat rakennukset voidaan vangita, on laajempi kuin koskaan ennen. 

Tässä lyhennelmäjutussa esittelemme neljä pohjoismaista rakennusta, jotka tarjoavat mainioita kuvausmahdollisuuksia. Ne ovat listallamme, koska ne ovat tietyn tyylin mestariteoksia, olivat aikanaan käänteentekeviä tai ovat yksinkertaisesti liian erikoisia ja ratkaisuiltaan mielenkiintoisia ohitettaviksi.

Mukana ovat pohjoismaiset naapirimme Ruotsi, Norja ja Tanska, koska niistä löytyy kerrassaan ainutlaatuista arkkitehtuuria.

> Lue myös: Valitako peilitön järjestelmäkamera vai peilijärjestelmäkamera?

modernia arkkitehtuuria Aarhus

Sen sijaan, että yrittäisi saada kuvaan koko valtavan rakennuksen, kannattaa keskittyä kiinnostaviin yksityiskohtiin tai rakennuksen osaan.

© Lisa Christensen

1. Isbjerget, Aarhus

Asuinrakennuksen, jossa on rosoiset katot, valkoiset terrazzo-julkisivut ja vesisiniset parvekkeet, ovat suunnitelleet arkkitehtitoimistot Cebra, JD, Search ja Louis Paillards Architects, ja se valmistui vuonna 2013.

Kompleksi koostuu kolmesta suuresta L-muotoisesta rakennuksesta sekä neljännestä, etelään suuntautuvasta rakennuksesta. Sen 208 huoneistossa on yli 30 000 neliömetriä, ja korkeimmassa osassa on 12 kerrosta.

> Lue tämä ennen objektiivin hankkimista.

Oopperatalo Oslo sininen hetki

Kun kuvataan heti auringonlaskun jälkeen, syntyy hyvä valaistujen ikkunoiden ja syvänsinisen taivaan kontrasti.

© Kai-Uwe Klauß

2. Oopperatalo, Oslo

Oopperatalon rakensi vuosina 2003–2007 arkkitehtitoimisto Snøhetta, ja se maksoi 3,9 miljardia Norjan kruunua eli noin 378 miljoonaa euroa. Se levittäytyy 1100 huoneellaan 38 500 neliömetrin alalle.

Rakennus koostuu eri kulmissa olevista kaltevista tasoista, ja suurten kattopintojen kaltevuus alas kohti satamaa sulautuu maisemaan. Siksi siitä on tullut suosittu vierailukohde sekä turisteille että paikallisille.

Digikuvan numerossa 4/2021 paljastamme, miten valokuvaaja Kai-Uwe Klauß onnistui saamaan yllä olevan kuvan.

> Lue myös: 4 keinoa erilaisiin kaupunkikuviin

Emporia-ostoskeskus Malmö

 Ilma oli pilvinen, joten kuvaaja ylivalotti kuvaa saadakseen lisää kontrastia.

© Maerten Prins

3. Emporia, Malmö

Suuressa 149 liiketilan ostoskeskuksessa on kaksi tunnusomaista sisäänkäyntiä, joissa julkisivu mutkittelee kuin valtava aalto keltaisen ja sinertävän lasisena. Toisen innoittajana on ollut meripihka, toisen aallot ja vesi.

Hyllien kaupunginosassa 93 000 neliömetrin kauppakeskus 149 myymälöineen. Se on on yksi Skandinavian suurimmista ja sen on suunnitellut Gert Wingårdh. Valmistumisvuosi on 2012.

Keskukselle tyypilliset kahden pääsisäänkäynnin julkisivut mutkittelevat valtavana kullansinertävänä lasiaaltona. Värit ovat saaneet inspiraationsa merenkulusta – toinen meripihkasta ja toinen vedestä.

Haastattelimme valokuvaaja Maerten Prinsiä, joka on ottanut yllä olevan kuvan, ja Digikuvan numerossa 4/2021 annamme vinkkejä saman hienon sommitelman vangitsemiseksi.

> Lue myös: 5 luonnonkaunista kuvauspaikkaa Pohjolassa

Finlandia-talo Helsinki

Pilvinen sää ei haittaa Finlandia-talon kuvaamista. Vaaleanharmaa taivas luo rakennukseen pehmeätä valoa, mistä syntyy puhdaspiirteinen kuva.

© Matthijs Kok

4. Finlandia-talo, Helsinki

Näistä neljästä meille suomalaisille tutuin rakennus on myös muita vanhempi. Finlandia-talon suunnitteli Alvar Aalto, ja rakennus valmistui vuonna 1971.

Konsertti- ja kongressisalille on ominaista pitkä runko ja auditorio, joka kohoaa katon vaakasuoran viivan yläpuolelle. Julkisivu on päällystetty italialaisella Carraran marmorilla ja katto kuparilla.

Kaikkien 13 475 neliömetrin sieppaaminen yhteen kuvaan ei ole helppo tehtävä. Siksi valokuvaaja Matthijs Kok valitsi sen sijaan tämän osan, ja Digikuvan numerossa 4/2021 kerromme, mihin kannattaa asettua saadakseen samanlaisen kuvan.

> Lue myös: Näin syntyvät hyvät laajasävykuvat

Lisää pohjoismaista arkkitehtuuria uudessa Digikuvassa

Jos olet innostunut arkkitehtuurin kuvaamisesta, hanki käsiisi Digikuvan numero 4/2021. Siitä saat inspiraatiota ja vinkkejä 11 ​​pohjoismaisen rakennuksen kuvaamiseen.

Autamme sinua kuvakulmien löytämisessä ja kuvaustekniikassa, jotta pääsisit samalla myös eroon kaatuvista linjoista sopivilla asetuksilla ja erikoislaitteilla.

Nyt voit saada Kehity kuvaajana -kirjan sekä 3 numeroa Digikuvaa yhteishintaan 13,90!

Kirja sisältää monia opasartikkeleita kaikenlaisiin kuvausaiheisiin ja -kohteisiin, kuten arkkitehtuuriin.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Saat jännittävää sisältöä suoraan sähköpostiisi!