Kuvan rajaaminen eli kuvakoko liittyy siihen, miten katsoja näkee video- tai valokuvan. Se on yleensä suppeampi näkymä kuin mitä ihmissilmä näkee, koska kuva-ala on rajattu. Rajatun alueen leveyden määrää kuvasuhde.
Rajaus on tärkeä valokuvauksen keino ja olennainen osa kuvan sommittelua. Erilaisia kuvakokoja kutsutaan nimillä yleiskuva (YK), kokokuva (KK), laaja puolikuva (LPK), puolilähikuva (PLK), lähikuva (LK) ja erikoislähikuva (ELK).
Rajauksen mittatikkuna käytetään yleensä ihmiskehoa. Jos kuvattavan henkilön pää täyttää koko kuva-alan, kyseessä on lähikuva, ja sama pätee vaikkapa jalkapalloon. Jos taas koko kuva-alan täyttää kovakuoriainen, kyseessä on erikoislähikuva, ja jos kuva-alan täyttää talo, puhutaan kokokuvasta.
Kuvakoko liittyy siis siihen, miten yksittäinen kuva on rajattu. Mitä lähemmäs erikoislähikuvaa mennään, sitä intiimimpi kuva on. Toisessa ääripäässä yleiskuva antaa katsojalle kokonaiskuvan paikasta, ihmisistä ja heidän sosiaalisesta ympäristöstään.
Seuraavassa käymme tarkemmin läpi erilaisia kuvakokoja.
Yleiskuva
Kokokuva
Laaja puolikuva
Puolilähikuva
Lähikuva
Erikoislähikuva
Yleiskuva
Yleisleiskuva antaa selkeän käsityksen tilasta ja ympäristöstä. Ihmiset näkyvät kuvassa kokonaan ja heidän ympärilleen jää tilaa.
Yleiskuva pyrkii näyttämään kokonaiskuvan ympäristöstä, jossa ihminen tai ihmiset ovat. Yksityiskohdat eivät korostu.
Lue myös: Esittelyssä parhaat ohjelmat videoiden muokkaamiseen

Yleiskuva antaa käsityksen koko ympäristöstä ja siinä olevista ihmisistä.
© Shutterstock.Kokokuva
Ympäristö vie paljon tilaa kokokuvassa, mutta kuva pääsee silti niin lähelle ihmisiä, että heidän toiminnastaan ja vuorovaikutuksestaan saa hyvän käsityksen.

Kokokuva tarjoaa näkymän ympäristöön, mutta ihmiset ovat silti niin lähellä, että katsoja näkee, mitä he tekevät.
© Shutterstock.Laaja puolikuva
Tässä rajauksessa ihmiset on yleensä katkaistu reisien tai lantion tienoilta, mutta heidän ympärillään on vielä tilaa heidän liikkeilleen ja toiminnalleen.
Laaja puolikuva keskittyy henkilöihin ja heidän kehonkieleensä, ja se tulee lähemmäs kuvattavia ihmisiä kuin yleiskuva tai kokokuva.

Tämä kuvakoko jättää tilaa liikkeelle ja vuorovaikutukselle.
© Shutterstock.Puolilähikuva
Puolilähikuva antaa selkeän käsityksen kuvattavien kehonkielestä ja reaktioista. Ihmiset näkyvät siinä yleensä rinnasta ylöspäin. Tätä kuvakokoa käytetään usein vuoropuhelukohtauksissa tai haastatteluissa.
Lue myös: Mitä ovat tekoälyllä luodut kuvat – ja onko valokuvaajilla syytä huoleen?

Tämä kuvakoko antaa hyvän käsityksen henkilöiden ilmeistä ja reaktioista.
© Shutterstock.Lähikuva
Lähikuva on rajattu niin lähelle kasvoja tai esinettä, että ne täyttävät suurimman osan kuva-alasta. Lähikuvia käytetään usein kuvaamaan henkilön tunnereaktioita tai jonkin esineen yksityiskohtia.

Naisen kasvot täyttävät lähes koko kuva-alan, ja hänen ilmeensä näkyvät selvästi.
© Shutterstock.Erikoislähikuva
Erikoislähikuva keskittyy pienen asiaan, esineen yksityiskohtaan tai kasvojen osaan. Kohteena voi olla vaikkapa kyynel silmässä, oven kahvan kääntyminen tai aseen liipaisimesta painaminen.

Tämä kuvakoko keskittyy yksityiskohtiin tai hyvin pieniin kohteisiin.
© Shutterstock.