Moottoriurheilua on tarjolla suurimman osan vuotta ja lähes asuinpaikasta riippumatta. Jokainen kilpailu on aina uusi, vauhdikas haaste jokaiselle, jolla kamera vain kädessä pysyy.
Perinteisellä panoroinnilla eli kameralla kohteen liikettä seuraten syntyy kuva, jossa on jännitettä, hyvä sommittelu ja pehmeä tausta, eikä vauhdin hurmaakaan kuvasta puutu.
Sopeudu vauhtiin
Parasta jälkeä syntyy, kun panorointi sovitetaan paikkaan ja auton nopeuteen. Valotusajan esivalinnasta on apua, koska silloin voidaan keskittyä pelkästään valotusaikaan.
Panoroinnin oppii parhaiten ottamalla valotusajaksi aluksi esim. 1/100 tai 1/150 sekuntia. Vauhdin vaikutelma ei silloin ole niin selvä, mutta onnistumisprosentti kasvaa.
Panoroitaessa pitkällä valotusajalla kannattaa sarjakuvauksella kuvata niin monta kuvaa sekunnissa kuin kamerasta lähtee, automaattitarkennuksen taatessa terävät kuvat. Sitten vain seuraat liikettä ja pidät laukaisimen painettuna.
Harjoitus tekee mestarin
Kokemuksen karttuessa voidaan vähitellen kokeilla pidemmillä valotusajoilla. Valmistaudu yrittämään monen monituista kertaa, ennenkuin auto on kuvassa terävä ja tausta kauniin pehmeä.
Sijoittuminen ratkaisee paljon. Katsoja ei tiedä auton nopeutta, ja siinä tulevat radan kaarteet avuksi. Niissä autojen nopeus hidastuu, ja panorointi onnistuu paremmin.
Panorointia voidaan käyttää muussakin kuin moottoriurheilussa. Sillä syntyy mielenkiintoisia kuvia myös esim. pyöräilyssä ja yleisurheilussa.
Digikuvan tilaajana voit lukea sivun yläosasta artikkelin, josta löytyy lisää tarinoita ja vinkkejä kilparadalle.
> Lue tästä lisää toimintakuvauksesta
